Kannattaako aurinkovoimala, jos kodissa on jo lämpöpumppu, takka tai maalämpö?

Kyllä – useimmiten. Ja usein juuri silloin, kun kodissa on jo lämpöpumppu, sähköauto tai muuta järkevää sähkönkäyttöä keväästä syksyyn.

Aurinkovoima ei kilpaile kodin muiden energiaratkaisujen kanssa. Se tuottaa niille sähkön.

Lämpöpumppu tekee lämmön tehokkaasti. Aurinkovoimala tuottaa sähköä sen käyttöön. Takka auttaa talven kylminä hetkinä. Aurinkovoimala pienentää ostosähköä keväästä syksyyn. Sähköauto lisää kodin sähkönkulutusta, mutta samalla se antaa omalle aurinkosähkölle erinomaisen käyttökohteen.

Moni pohtii aurinkopaneeleita omakotitaloon juuri siinä vaiheessa, kun kodin lämmitys, sähköauto tai sähkön hinta saa miettimään omaa sähköntuotantoa. Tyypillisessä esimerkkilaskelmassa oikein mitoitettu aurinkovoimala voi tuoda noin 650–1 000 € vuosihyödyn. Takaisinmaksuaika asettuu usein noin 5–8 vuoden tasolle. Kun järjestelmä on maksanut itsensä takaisin, se jatkaa säästön tuottamista vielä pitkään.

Vuonna 2026 laskelma kannattaa katsoa uudelleen myös kotitalousvähennyksen vuoksi. Yritykseltä ostetun työn vähennysprosenttia ehdotetaan nostettavaksi 35 prosentista 40 prosenttiin ja enimmäismäärää 1 600 eurosta 2 100 euroon vuosille 2026–2027. Muutosta on tarkoitus soveltaa takautuvasti vuoden 2026 alusta, jos eduskunta hyväksyy esityksen.

Milloin aurinkovoimala kannattaa selvittää?

Monessa Pirkanmaan omakotitalossa oikein mitoitettu aurinkovoimala voi tuoda noin 650–1 000 € vuosihyödyn.

Hyvä lähtökohta on, että vuosikulutus on vähintään noin 10 000 kWh ja aurinkosähköä saadaan omaan käyttöön.

Aurinkovoimala kannattaa selvittää erityisesti silloin, kun:

• katto on aurinkoinen ja kohtuullisen varjoton
• sähköä käytetään myös keväällä, kesällä ja päiväsaikaan
• kodissa on lämminvesivaraaja, lämpöpumppu, viilennystä tai sähköauto
• järjestelmä voidaan mitoittaa omaan kulutukseen

Esimerkkilaskelmassa omaan käyttöön saatu aurinkosähkö tuo noin 540–880 € säästöä vuodessa. Kun mukaan lasketaan myös ylijäämäsähkön myynti, vuotuinen kokonaishyöty voi nousta noin 650–1 000 euroon.

Tällä tasolla takaisinmaksuaika asettuu usein noin 5–8 vuoden haarukkaan.

“Mutta sähkö on kesällä halpaa”

Kesän halpa pörssisähkö ei tarkoita, että ostosähkö olisi ilmaista.

Esimerkkilaskelmassa 3 snt/kWh energiahinta muuttuu noin 12,3 snt/kWh ostosähköksi, kun mukaan lasketaan marginaali, siirto ja sähkövero:

• sähkön energia: 3,0 snt/kWh
• myyjän marginaali: 0,5 snt/kWh
• siirtomaksu: noin 5,9 snt/kWh
• sähkövero arvonlisäveroineen: noin 2,9 snt/kWh

Yhteensä: noin 12,3 snt/kWh.

Silloin 1 kWh omaa aurinkosähköä ei säästä vain 3 senttiä, vaan noin 12 senttiä.

Euroina tämä tarkoittaa:

• 1 000 kWh omaa käyttöä = noin 123 €
• 2 000 kWh omaa käyttöä = noin 246 €
• 3 000 kWh omaa käyttöä = noin 369 €
• 4 000 kWh omaa käyttöä = noin 492 €

Jos sähkön energia maksaa 5 snt/kWh, 4 000 kWh omaa käyttöä tarkoittaa jo noin 572 € säästöä.

Siksi aurinkovoiman kannattavuutta ei ratkaise pelkkä kesän pörssisähkön hinta. Ratkaisevaa on, kuinka paljon aurinkosähköä saadaan käytettyä itse.

Aurinkosähkön arvo ei ole pörssisähkön alin hinta, vaan se, mitä ostosähkö olisi oikeasti maksanut siirtoineen, veroineen ja marginaaleineen.

“Talvella paneelit eivät tuota, vaikka sähköä tarvitaan eniten”

Aurinkovoiman vahvuus on kevään, kesän ja alkusyksyn ostosähkön vähentämisessä. Silloin valoa riittää ja kodissa on paljon järkevää sähkönkäyttöä.

Motivan mukaan noin 90 % aurinkosähkön vuosituotannosta syntyy maaliskuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Siksi järjestelmä suunnitellaan niin, että tämän jakson tuotanto saadaan mahdollisimman hyvin kodin omaan käyttöön.

Keväästä syksyyn sähköä kuluu esimerkiksi:

• käyttöveden lämmitykseen
• ilmalämpöpumpun lämmitykseen keväällä ja alkusyksyllä
• viilennykseen kesällä
• maalämpö- tai vesi-ilmalämpöpumpun käyttöön
• ilmanvaihtoon
• kylmälaitteisiin ja kodinkoneisiin
• etätyöhön
• sähköauton lataukseen

Aurinkovoimala ei siis ole vain paneelit katolla. Se on osa kodin omaa energiankäyttöä keväästä syksyyn.

“Meillä on jo ilmalämpöpumppu”

Ilmalämpöpumppu on aurinkovoimalle erinomainen kumppani. Se käyttää sähköä juuri silloin, kun aurinkovoimala tuottaa: keväällä, syksyllä ja kesällä viilennykseen.

Pirkanmaalla maaliskuu, huhtikuu, toukokuu ja syyskuu ovat kiinnostavia kuukausia, koska aurinkovoimala tuottaa jo hyvin ja koti tarvitsee edelleen lämpöä.

Tampere–Pirkkalan ilmastonormaalien mukaan:

• maaliskuun keskilämpötila on noin −2,3 °C
• huhtikuun keskilämpötila on noin +3,2 °C
• toukokuun keskilämpötila on noin +10,2 °C
• syyskuun keskilämpötila on noin +9,9 °C
• lokakuun keskilämpötila on noin +4,6 °C

Näissä lämpötiloissa ilmalämpöpumppu tekee hyödyllistä lämmitystyötä. Kun aurinkovoimala tuottaa samaan aikaan, oma sähkö voidaan käyttää suoraan kodin lämmittämiseen. Kesällä sama ilmalämpöpumppu käyttää aurinkosähköä viilennykseen.

“Meillä on VILP tai maalämpö”

Tämä on hyvä lähtökohta. Vesi-ilmalämpöpumppu ja maalämpö pienentävät lämmityskuluja, mutta ne eivät poista sähkönkulutusta.

Molemmat käyttävät sähköä esimerkiksi kompressoriin, kiertovesipumppuihin, käyttöveden lämmitykseen, järjestelmän ohjaukseen ja kodin muuhun sähkönkulutukseen.

Kesällä tilojen lämmitystä tarvitaan vähemmän, mutta lämmin käyttövesi tarvitaan joka päivä. Siksi lämpöpumpputalossa aurinkosähkölle löytyy käyttöä myös lämmityskauden ulkopuolella.

Kun käyttöveden lämmitys ajoitetaan myöhäiseen aamuun, keskipäivään tai iltapäivään, aurinkovoimalan tuotantoa voidaan käyttää suoraan lämpöpumpun sähkönkulutukseen.

“Meillä on takka”

Takka ja aurinkovoima täydentävät toisiaan eri vuodenaikoina.

Takka auttaa talven kylminä hetkinä. Aurinkovoimala pienentää ostosähköä keväästä syksyyn.

Takkakodissa aurinkosähkölle löytyy edelleen käyttöä:

• lämmin käyttövesi
• ilmanvaihto
• kodinkoneet
• ilmalämpöpumppu
• viilennys
• sähköauton lataus
• arjen päiväaikainen kulutus

Takka ei ole aurinkovoiman vastakohta. Se on osa samaa energiapalettia, jossa eri ratkaisut tukevat kotia eri vuodenaikoina.

“Meillä on sähköauto”

Erinomainen lähtökohta.

Sähköauto tuo kotiin suuren ja joustavasti ohjattavan sähkönkulutuksen. Kun autoa ladataan kotona, oma aurinkosähkö muuttuu käytännössä ajokilometreiksi.

Kotona ladattava sähköauto voi lisätä kulutusta esimerkiksi 3 000–5 000 kWh vuodessa. Aurinkovoiman näkökulmasta tämä on hyvä asia: omalle tuotannolle löytyy enemmän käyttöä.

Sähköauto muuttaa aurinkovoimalan roolia. Kyse ei ole enää vain kodin sähkölaskun pienentämisestä, vaan myös liikkumisen energiakustannusten hallinnasta.

“Ylijäämäsähköstä saa liian vähän”

Ylijäämäsähkön myynti täydentää kokonaisuutta, mutta aurinkovoimalan kannattavuutta ei kannata rakentaa pelkän myynnin varaan.

Suurin hyöty syntyy yleensä itse käytetystä aurinkosähköstä.

Kun sähkö käytetään kotona, se vähentää ostosähköä, siirtomaksuja, sähköveroa ja arvonlisäveroa. Kun sähkö myydään verkkoon, korvaus perustuu yleensä sähkön markkinahintaan ja sopimuksen ehtoihin.

Tästä syystä hyvä aurinkovoimala ei ole vain mahdollisimman suuri järjestelmä. Hyvä aurinkovoimala on oikein mitoitettu järjestelmä, jonka tuotanto osuu mahdollisimman hyvin kodin omaan kulutukseen.

“Myyjien laskelmiin ei voi luottaa”

Hyvä kysymys. Aurinkovoimalan kannattavuus pitää näyttää avoimesti.

Hyvässä arviossa näkyy ainakin:

• järjestelmän kokonaishinta asennettuna
• työn osuus ja kotitalousvähennyksen vaikutus
• arvio vuosituotannosta
• realistinen arvio omasta käytöstä
• ylijäämäsähkön myynti erikseen
• ostosähkön kokonaishinta, ei vain pörssisähkön hinta
• takaisinmaksuaika realistisella vaihteluvälillä

Lyhyesti:

• ei oleteta 100 % omaa käyttöä
• ei käytetä pelkkää pörssisähkön hintaa
• ei mitoiteta järjestelmää vain paneelimäärän mukaan
• käytetään kodin todellisia kulutuslukuja

Jos laskelma perustuu siihen, että kaikki tuotanto arvostetaan korkealla sähkön hinnalla, laskelma näyttää helposti liian hyvältä. Siksi arvio kannattaa tehdä kodin todellisilla kulutusluvuilla, ei pelkällä paneelimäärällä.

Meidän lähtökohtamme on toinen: ensin katsotaan kodin todellinen kulutus, lämmitysmuoto, käyttövesi, sähköauto, katon suunta ja varjostukset. Sitten mitoitetaan järjestelmä niin, että tuotanto palvelee kotia mahdollisimman hyvin.

Lämmin käyttövesi on aurinkosähkön hyvä käyttökohde

Lämmintä vettä tarvitaan ympäri vuoden — myös silloin, kun tilojen lämmitystarve on pieni. Siksi käyttövesi on aurinkovoiman kannalta erinomainen käyttökohde omakotitalossa.

Kun lämminvesivaraajan, vesi-ilmalämpöpumpun tai maalämpöpumpun käyttöveden lämmitys ajoitetaan myöhäiseen aamuun, keskipäivään tai iltapäivään, aurinkovoimalan tuotantoa saadaan käytettyä suoraan kodin omaan tarpeeseen.

Tämä parantaa aurinkosähkön omaa käyttöä. Jo 1 000 kWh omaa aurinkosähköä käyttöveden, lämpöpumpun tai kodin päiväkulutuksen käyttöön voi tarkoittaa noin 120–140 € vuosihyötyä myös silloin, kun sähkön energia on kesällä halpaa.

Käytännössä säätö voidaan tehdä esimerkiksi lämminvesivaraajan ajastuksella, lämpöpumpun käyttövesiasetuksilla tai kodin energianohjauksella. Tarkka toteutus riippuu lämmitysjärjestelmästä ja laitteista.

Miten sopivaa kokoa voi arvioida?

Aurinkovoimalan koko kannattaa mitoittaa kodin kulutuksen mukaan. Vuosikulutus antaa hyvän ensimmäisen suunnan:

• alle 10 000 kWh vuodessa: 4 kW on usein hyvä lähtökohta
• 10 000–18 000 kWh vuodessa: 6 kW on usein hyvä lähtökohta
• yli 18 000 kWh vuodessa: 8 kW tai suurempi kokonaisuus voi olla järkevä

Lopullinen koko määräytyy katon, varjostusten, kulutuksen ajoittumisen, käyttöveden, lämpöpumppujen, sähköauton ja mahdollisen akun perusteella.

Tavoite ei ole täyttää kattoa paneeleilla. Tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon sähköä omaan käyttöön.

Aurinkovoimala ensin vai akku mukaan heti?

Monessa kodissa paras ensimmäinen askel on selkeä, oikein mitoitettu aurinkovoimala. Kun tuotanto saadaan hyvin omaan käyttöön, akku ei ole aina ensimmäinen investointi.

Jos tavoitteena on varastoida aurinkosähköä iltaan tai rakentaa laajempi energianhallinnan kokonaisuus, järjestelmä kannattaa suunnitella alusta asti akulliseksi.

Tämä on tärkeä ero. Ralos-harjakaton aurinkovoimalat ovat mikroinvertterijärjestelmiä, joihin ei liitetä akkua samalla tavalla kuin hybridi-invertterillä toteutettuun järjestelmään. Jos tavoitteena on akullinen kokonaisuus, oikea ratkaisu on Sol Energy -paketti Solis-invertterillä.

Esimerkkilaskelma: 6 kW aurinkovoimala

Käytetään esimerkkinä 6 kW aurinkovoimalaa, koska se sopii laskennalliseksi vertailukohdaksi monelle omakotitalolle, jonka vuosikulutus on noin 10 000–18 000 kWh.

Ralos 6 kW -harjakaton aurinkovoimalan kokonaishinta tyypillisessä harjakattoasennuksessa on 5 259 €.

Kotitalousvähennyksen korotuksen mukaisessa esimerkkilaskelmassa verohyöty on noin 554 €, jolloin kustannus vähennyksen jälkeen on noin 4 705 €.

Jos 6 kW järjestelmä tuottaa hyvissä olosuhteissa noin 5 000–6 000 kWh vuodessa ja tästä saadaan omaan käyttöön 3 000–4 000 kWh, oman käytön arvo on sähkön kokonaishinnalla 0,18–0,22 €/kWh noin 540–880 € vuodessa.

Kun mukaan lasketaan myös ylijäämäsähkön myynti, tällaisessa esimerkissä vuotuinen kokonaishyöty asettuu noin 650–1 000 euroon. Tällöin takaisinmaksuaika asettuu karkeasti noin 5–8 vuoden tasolle.

Laskelma näyttää kannattavuuden logiikan: kotitalousvähennys pienentää hankinnan verovaikutusta, oma käyttö vähentää ostosähköä ja ylijäämäsähkön myynti täydentää kokonaisuutta. Todellinen hyöty tarkentuu kodin kulutuksen, katon olosuhteiden ja sähkön hinnan perusteella.

Kun järjestelmä on maksanut itsensä takaisin, se jatkaa tuotantoa vielä vuosia. Siksi takaisinmaksuaika ei kerro koko kuvaa — sen jälkeen tuotanto parantaa kodin energiataloutta edelleen.

Saat nopeasti arvion ilman sitoutumista

Lähetä meille:

• vuosikulutus kWh
• osoite, postinumero tai katon ilmansuunta
• nykyinen lämmitysmuoto
• tieto sähköautosta
• arvio katon varjostuksista
• kiinnostaako pelkkä aurinkovoimala vai myös akku

Saat vastaukseksi:

• kannattaako aurinkovoima sinun kodissasi
• sopiva järjestelmäkoko
• arvio säästöstä euroina vuodessa
• kotitalousvähennyksen vaikutus
• realistinen takaisinmaksuaika
• sopiiko kotiisi mikroinvertterijärjestelmä vai akullinen kokonaisuus

Usein paras päätös on aloittaa selvittämällä luvut. Kun kulutus, katto ja oma käyttö katsotaan läpi, nähdään nopeasti, millainen aurinkovoimala palvelee kotia parhaiten.

Aurinkovoimalan ei tarvitse olla mahdollisimman suuri. Sen pitää olla oikein mitoitettu.

Lähteet: Motiva, Verohallinto, Valtiovarainministeriö, Elenia ja Tampere–Pirkkalan ilmastonormaalit.